Oma Valonpisara

Olet siis harkitsemassa omaa Podhalanskia kotisi tai laumasi turvaksi. Ei ollenkaan huono valinta, jos rotuun on perehdytty huolella ja on avoimin mielin liikkeellä. Koiriin on helpompi hieroa tuttavuutta niiden oman alueen ulkopuolella, joten näyttelyissä kannattaa käydä tutustumassa koiriin ja kysellä omistajien kokemuksia rodusta. Rodusta kiinnostuneet ovat tervetulleita meille kotiin tutustumaan rotuun ja koirien käyttäytymiseen omalla alueella. Kaikki koirani ovat erilaisia luonteita, lähes kaikki nauttivat vieraiden huomiosta läsnäollessani, välillä taas painiminen kaverin kanssa vie voiton rapsutuksilta. Kaisa Hilskan Laumanvartijakoirat kirja kannattaa lukea huolella läpi, siinä on paljon tietoa ja vinkkejä laumanvartijakoiran kanssa elämiseen.

Valonpisarassa kasvatustyö on tavoitteellista ja koiralähtöistä. Nartuille taataan riittävä lepoaika pentueiden välillä, missään tapauksessa riittävä väli ei ole seuraava juoksu, ellei juoksuväli ole 10 kk +. Yhdistelmät ovat harkittuja ja ajatuksena on, että kasvattini soveltuvat terveydeltään, rotuominaisuuksiltaan ja suvultaan jatkojalostukseen.

Rodun terveystilanteesta, yhdistelmistä ja pentueista saa olemassa olevan tiedon kennelliiton jalostustietojärjestelmästä . Suosittelen tutustumaan huolellisesti terveystuloksiin, minkälaista jälkeä on mistäkin yhdistelmästä tullut. Kaikkea terveystietoa ei jalostustietojärjestelmästä kuitenkaan löydy. Podhalanskeilla suurin ongelma on tällä hetkellä lonkkanivelen kasvuhäiriö, myös kyynärnivelen kasvuhäiriötä on esiintynyt, mutta huomattavasti lonkkanivelten kasvuhäiriötä vähemmän. Viime aikoina on ilmennyt muutamilla yksilöillä myös muita luusto-ongelmia, kuten polven sijoiltaanmenoa ja osteokondroosia. Suurin haaste rodussamme onkin saada mahdollisimman moni yksilö tutkittua, jotta saisimme rodun terveydestä enemmän tietoa. Lonkat ja kyynärät ovat kuitenkin onnettoman pieni osa kokonaisvaltaista koiran terveyttä. Podhalanskeilla esiintyy myös epilepsiaa ja sydänvikoja ja syöpää. Linjaamalla ja sukusiittämällä on suuri vaara, että Suomessa vielä toistaiseksi harvinaisia sairauksia alkaa putkahdella esiin. Tästä syystä suhtaudun hyvin kriittisesti tiukkaan linjasiitokseen. Kiinnitä siis huomiota pentua valitessasi yhdistelmän sukusiitosprosenttiin. Sukusiitos %:n tulee olla 6,25 %:n alle, 8 sukupolven mukaan. 6,25%:n sukusiitos tarkoittaa serkusparitusta.

Lonkat ovat terveet, kun ne ovat A tai B ja kyynärät ovat terveet kun ne ovat 0!

Koska rotu on harvinainen, ei C-lonkkaa voida sulkea pois jalostuksesta. Käyttäessäni C-lonkkaista koiraa jalostukseen, on sen kumppanin oltava terve. Sama pätee kyynäriin, 1 kyynärä tulee parittaa 0 kyynärään.

Jalostukseen käytettävien koirien tulee olla luotettavia ja hyväluonteisia niin ihmisten kuin kotieläintenkin parissa.

Pienet valonpisarat syntyvät sisällä kodissamme ja asuvat siellä aina luovutusikään saakka, tottuen normaaleihin kodin ääniin. Varttuessaan pennut pääsevät päivisin opettelemaan ulkoilmaelämää ja tutustumaan suureen maailmaan emon turvallisessa seurassa. Valonpisarat ovat valmiita muuttamaan uusiin kohteihin aikaisintaan 9 viikon iässä. Pennut luovutetaan vain omakotitaloon.

Valonpisaroiden omistajilta odotan sitoutumista teettämään PEVISA-tutkimukset 18-24 kk:n iässä. Kukaan meistä ei yksin pysty viemään rodun terveyttä eteenpäin, se on jokaisen rodun harrastajan tehtävä osallistua yhteisiin talkoisiin. Terveyttä ja sen ennustettavuutta pystytään parantamaan vain, jos rodusta ja pentueista on riittävästi tutkimustuloksia. Olitpa hankkimassa Valonpisaraa lemmikiksi, työkoiraksi tai harrastuskaveriksi, Valonpisaran omistajana sitoudut terveystutkimuksiin.

Pennut luovutetaan

  • Rekisteröityinä
  • Eläinlääkärin tarkistamina
  • Mikrosirutettuina
  • Madotettuina
  • Luovutushetkellä kauppahinta tulee olla kokonaan maksettu.