Yhteystiedot

Kaisa Manninen
Tottijärvi
040 5358 286
valonpisaran@gmail.com

Pentuja suunnitteilla syksylle.


Valonpisaroita suunnitteilla syntyväksi syksylle. Emänä kuvankaunis Valonpisaran Timantit On ikuisia "Helga".

Kuvateksti

FI CH, LT CH, C.I.B. LTW-13 Georges du Domaine des Dhalbergs 24.10.2011

Jorin terveystulokset:
Lonkat: A/A
Kyynärät: 0/0

isä. Dowack du Domaine des Dhalbergs HD A/A
emä. Damka du Printemps des Olivets  HD A/A

Näyttelyt:
5 X ROP
1 X VSP
3 X FI SERT
1 X LT SERT
2 X EST SERT
4 X CACIB

Jori jalostustietojärjestelmässä

Jorilla on yksi pentue kennel Kalliovaaralla. Joria jalostuskäyttö jatkossa on ainakin toistaiseksi varattu Valonpisaran omille nartuille.

Jori on upealuonteinen herrasmiehen alku. Luonne on juuri sellainen kuin kuvittelin Podhalanskilla parhaimmillaan olevan. Vahtiviettiä löytyy niinkuin kuuluukin, eikä tunkeilijoilla varmasti ole asiaa pihaan. Normaalisti käyttäytyvät vieraat toivotetaan riemukkaasti tervetulleiksi ilman kiertelyitä, kaarteluita ja haukkumisia, kunhan vieras tulee minun mukanani. Kodin ulkopuolella liikutaan tyynen rauhallisesti ja vieraisiin suhtaudutaan ystävällisesti. Armin kanssa juostaan kilpaa, hammastellaan ja painitaan pihalla. Hauska katsella nuorten koirien telmimistä, joskin välillä näyttää aika rajulta. Jori on suuri ja vankka uros, jonka "valmistuminen" ottaa aikaa. Jori itse kuvittelee olevansa ihan sylikoiramitoissa, illalla se välillä hivuttautuu sohvalle syliini makaamaan.

Hain Jorin Ranskasta Sylviane ja Laurent Leblacin luota.Edellinen perhe oli päättänyt luopua Jorista ja hän palautui kasvattajien luokse etsimään uutta kotia. Ennalta sain Jorista kuvia ja videon, minulle kerrottiin, että sillä on upea luonne ja se on hyvä vahti. En voisi olla tyytyväisempi poikaan, sain oikean kultakimpaleen. Matka sujui vaivattomasti, poikaa ei kummastuttanut Pariisin lentokentällä väen paljous, parkkihallit, hissit, eikä aidan takana pauhaavat lentokoneet. Melkoinen oli meidän yhteinen alkutailval kaikkinen pienine ongelmineen. Vuokra-auto kun piti jättää toiseen terminaaliin ja matka täytyi kävellen taittaa terminaalista toiseen, josta lento Suomeen lähti. Minulla oli suurin mahdollinen lentoboxi, matkalaukku, pienet lentokenttäkärryt ja Jori, jotka täytyi saada terminaalista toiseen. Lentoboxi kärryyn ja matkalaukku boxin päälle ja Jori kulki kiltisti karavaanin perässä. Boxi tosin oli liian iso kärryn päälle ja se tottakai tippui säännöllisesti matkalaukun kanssa kärryn päältä maahan. Kävelytie terminaalien välillä oli paikoin niin ahdas, että jos vastaan tuli ihmisiä, ei 122 cm leveä lentoboxi mahtunut samalle väylälle muiden kulkijoiden kanssa. Ennen lentoa Joria leikitytti lentoasemalla ja kaikki kävivät sitä rapsuttelemassa ja ihastelemassa. Sama meno jatkui Suomessa kun sain Jorin lentokoneesta, se oli silkkaa riemua täynnä minut nähdessään ja pisti leikiksi. Ei siis 9 kk vanhaa poikaa yksi lentokaan paljoa haitannut.

Kuvateksti

Kuvateksti

Kuvateksti